Ajattelin hiukan valoittaa omia näkemyksiäni treenaamisesta. Liekö tämä sitten erikoispostaus.
Mielestäni tärkein asia kilpahevosen treenaamisessa on fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tasapaino. Huippunsa treenattu, mutta onneton hevonen ei suorita yhtä hyvin kuin vastaavasti treenattu mutta onnellinen hevonen. Se miten hevosen tekee onnelliseksi on tietenkin hevoskohtaista.
 |
Jekun oma ikkuna |
Esimerkkinä Jekku (joka ei tietenkään ole "oikea" kilpahevonen kv.tasolla, mutta kilpahevonen kuitenkin). Tietenkin on mahdoton sanoa onko joku onnellinen, kun hevoset eivät osaa puhua. Kuitenkin uskallan väittää Jekun olevan (ainakin vaikuttavan) onnellinen ja tyytväinen. Sillä on korvat hörössä, se on energinen ja lähtee mielellään töihin. Jekku myös osoittaa persoonallisuutta ja "omatoimista ajattelua".
 |
Innostunut ilme |
Miten siihen tilanteeseen ollaan päästy? Jekkua ratsasteaan "aaltofilosofialla" (itse keksimä nimitys), esmerkkina tämä ja ensi viikkon ohjelma:
Ma: Kevyt hölköttely
Ti: Vapaa (tarha + kävelykone)
Ke: Koulua
To: Koulua
Pe: Kevyt maasto
La: Kisat
Su: Kevyttä hölkkää
Ma: Koulu
Ti: Hölkkää
Ke: Vapaa (tarha + kävelykone)
To: Koulua
Pe: Maasto
La: Kisat
Su: Kisat
Eli käytännössä tulee 1-2 rankempaa päivää, 1-2 kevyempää, taas 1-2 rankempaa, 1-2 kevyempää jne. Näin ei koskaan mene lihakset jumiin ja kunto pysyy yllä. Psyykkisesti hevonen pysyy terveenä kuin treeni on vaihtelevaa. Maastossa mennään pohjista/keleistä riippuen välillä kovaa ja irrotellaan. Hölkkäpäivät ovat maastossa tai kentällä, kevyttä ja rauhallista liikuntaa. Kun mennään koulua, treenataan tosissaan.
 |
Maastoilua |
Hyppäämiset vaihtelevat jonkin verran. Kisakaudella hypätän melko vähän kotona. Käytännössä aina 2 pvä/kuukausi kun Hauke on Suomessa. Lisäksi joskus pientä pomppimista mikäli kisojen välissä on taukoviikonloppu. Talvella sitten kerran viikossa oikeaa estetreeniä ja kerran viikossa puomityöskentelyä. Jekku rakastaa hyppäämistä eikä oikein tahdo pysyä hanskassa jos esteväli venyy yli kahteen viikkoon.
 |
Korvat menosuuntaan |
Fyysistä puolta hoidetaan lisäksi hieronnalla, oikealla kengityksellä ja mahdollisimman hyvällä ratsastuksella. Hieronta menee periaatteella 3 hierontaa joka toinen viikko (yht. 6 viikkoa), sitten kuukausi ilman, taas 3 hierontaa joka toinen vikko, kuukausi ilman. Mikäli ilmenee tarvetta muuttaa kiertoa, näin tehdään. Kengityksestä vastaa Pekka Weissenfelt, johon olen todella tyytväinen. Tekee tarkkaa ja hyvää työtä sekä on aidosti kiinnostunut hevosen liikkumisesta.
 |
Tyytyväinen hevonen? |
Ratsastuksellisesti yritän ratsastaa Jekku pyöreälle selälle ja loppuraveissa aina eteen-alas. Alku- ja loppukäyntejä aina vähintään 15+15 minuuttia. Lisäksi alku ja loppuravit pitkällä ohjalla n 5 min. Maastossa kiipeillään, vedetään laukkaspurtteja, hypätään risuja mitä tulee vastaan. Ainakin 2-3 kertaa viikossa asvalttikävelyä joka vahvistaa jänteitä.
 |
Koulua kotikentällä |
Normaalioloissa Jekku tarhailee 5-6 tuntia päivässä. Vapaapäivinä pidempi tarhavuoro sekä kävelykone. Monen ihmisen mielestä hevosten tulisi olla ulkona 18 tuntia vuorokaudessa, vähintään. Tämä ei kuitenkaan kaikille sovi. Aina kun Jekkua haetaan tarhasta, se tulee iloisesti vastaan ja tulee mielellään sisälle. Karsinoissa on ikkunat pihalle, josta Jekku välillä ihailee pihan menoa. Tallillamme on onneksi mahdollisuus kaikille hevosille päästä laitumelle. Yksi iso laidun on pilkottu pienempiin osioihin jonne kaikki hevoset pääsevät vuorotellen. Jekku paisui muutamassa viikossa varmasti 80 kg. Hän on kuin labradori/shetlanninponi joka söisi itsensä hengiltä jos pääsisi. :)
 |
Syöppö... |
Itse uskon kovasti kokonaisuuksiin. On aivan hyödytöntä hierouttaa hevosta kerran viikossa jos satula istuu huonosti. Tai pelkkää maastoilu muuttuu myös tylsäksi jossain vaiheessa, samoin kuin pelkkä kentällä hinkkaaminen. Kunhan hevonen on iloinen, tyytväinen ja liikkuu kivasti korvat hörössä niin muulla ei ole väliä. Se miten tähän päämäärään päästään on varmasi erilainen polku jokaisella hevosella. Luulen että ollaan löydetty se mikä Jekulla toimii, mutta se ei välttämättä ole kaikille se paras tapa.
Mitä mieltä tällaisesta kirjoituksesta? Onko päätä tai häntää? Kysykää jos jotain jäi epäselväksi! :)
 |
Innoissaan töissä |