Postaustoiveista kiitoksia kaikille! :) Koitan nyt käsitellä mahdollisimman monta aihetta ehtimisen mukaan. Ensimmäisenä vuorossa on matkustaminen. Pyydän lukijoita huomioimaan että nämä ovat täysin minun omia käsityksiä ja toimintatapoja eikä mitään "ainoita totuuksia". Hevosten kanssa matkustamisessan on monenlaisia käytäntöjä ja tapoja, itse noudatan sitä minka koen henkilökohtaisesta parhaaksi.
Itse matkustaminen oli mielenkiintoinen luku. Kilometrejä kertyi vajaa 900 km per suunta ja ajoaika satamasta Flyingeen noin 10-11 h riippuen tauoista. Lähdimme Suomessa Naantalin satamasta Finnlines-yhtiöllä. Olimme jo pari päivää ennen matkaa laskeneet pikkuhiljaa väkirehuja ja antaneet elektrolyyttejä ja/tai suolaa jotta hevoset joisivat paremmin ja B-vitamiinia.
Itse matkustaminen oli mielenkiintoinen luku. Kilometrejä kertyi vajaa 900 km per suunta ja ajoaika satamasta Flyingeen noin 10-11 h riippuen tauoista. Lähdimme Suomessa Naantalin satamasta Finnlines-yhtiöllä. Olimme jo pari päivää ennen matkaa laskeneet pikkuhiljaa väkirehuja ja antaneet elektrolyyttejä ja/tai suolaa jotta hevoset joisivat paremmin ja B-vitamiinia.
Menomatkalla laiva lähti muistaakseni n 22.30, joten olimme satamassa n 21 aikaan. Finnlinesilla kulkee paljon hevosia joten ovat tottuneet. Satamassa avasimme luukut kunnes pääsimme ajamaan laivaan ja tarjosimme vettä. Hevosautot ajetaan yleensä viimeiseksi laivaan jotta pääsevät ulkokannen takareunaan ja happi riittää paremmin. Laivaan ajo oli melko ahdistavaa, oli ihan pikkusen ahdasta. Sain veivata vähän edestakaisin että saatiin tarpeeksi tiukkaan lastattua.
![]() |
Ramppi yläkannelle |
![]() |
Sinne vaan! |
Heti kun saimme auton paikoilleen, avasimme takasillan. Tästä jouduimme palaveeraamaan jonkin aikaa henkilökunnan kanssa, koska laiva oli ylibuukattu konteilla. Onneksi pääsimme yhteisymmärykseen ja silta jäi auki. Menomatkalla olimme ainoat hevoset Jukka Rantasen kuljetuksen lisäksi. Ruokimme hevoset ja juotimme. Kaikki rehut tarjoiltiin mahdollisimman lähellä normaaleja ruokinta-aikoja. Koko matkan ajan tarjottava ruoka oli todella vetinen lese/mash puuro höystettynä B-vitamiinilla ja elektrolyyteillä ja ripaus väkirehua. Heinää annoimme aavistuksen normaalia säästeliäämmin. Riitta oli ainoa joka ymmärsi juoda kunnolla, muille saimme tyrkyttää puoliväkisin mehulla höystettynä.
Laivamatka kesti reilu 8 h, joten kävimme yöllä kerran katsomassa hevosia. Koska Finnlinesilla kulkee paljon hevosia, heillä on kiinteät ajat jolloin pääsee autokannelle. Kävimme klo 3 juottamassa ja antamassa pienet heinätupot. Meistä kävi se jonka ei tarvinnut yöllä ajaaa, joten itse sain nukkua. :) Hevoset olivat kuulema olleet hyvin rauhassa ja vähän jopa juoneet. :)
Aamulla olimme ensimmäisenä rykimässä ovea autokannella ja juotimme. Aikaa ei ollut kovin paljon joten laitoimme luukut kiinni ja ajoimme laivasta ulos, heti ekalle parkkikkselle. Siinä annoimme pienet aamuheinät ja vetiset puurot. Ja sitten ei kun ajamaan. Koska tulimme Kapellskärin satamaan, joka on Tukholmasta noin 70 km pohjoiseen, jouduimme kiertämään Tukholman päästäksemme kohti etelää. Olimme sopivasti aamuruuhkan aikaan Tukholman kohdalla ja siinä oli kyllä pipo tiukalla kun aamuruuhkassa keskellä tietöitä. Kiersimme siis melko läheltä keskustaa menevää tietä..
![]() |
Tukholman kaunista maisemaa.... |
![]() |
Muutama kaveri menossa duuniin |
Onneksi selvisimme siitä ja kun pääsimme motarille, näytti GPSssä innostavaa sanomaa "aja 500 km suoraan". Selvä se.. Ajoimme käytännössä suoraa motaria koko Ruotsin läpi. Pysähdyimme kerran Jönköpingin kohdalla noin klo 13 tankkaamaan ja samalla ruokimme hevoset. Avasimme kaikki luukut joten samalla tuli n 1 h huilitauko hevosille. Kaikki joivat jotenkuten ja märällä puurolla saatiin lisää nestettä tankattua.
Siitä ajoimme perille asti ja navi tietenkin ohjasi lyhyintä reittiä linnunmatkaa. Eli vedimme n 60 km aivan pikkuruisia kinttuteitä jotka hädin tuskin olivat tarpeeksi leveitä kuorma-autolle. Siinä reimu repesi kun tuli traktori vastaan...
Perillä olimme joskus 16-17 aikaan, jolloin kävelimme kerran pihan ympäri ja hevoset karsinoihin syömään iltapäiväruuat. Saivat olla sisällä muutaman tunnin ja levätä makaamalla ja palautua. Illalla laiotimme muutamaksi tunniksi tarhaan ja pitkät iltakävelyt.
Kotimatkalla tajusimme katsoa kartasta paremman reitin. Pääsimme Helsingborgin motarin kautta suoraan Tukholmaan vievälle motarille. Kävimme pitkällä aamukävelyllä ja lähdimme aamulla 9 aikaan ja tällä kertaa pysähdyimme vaan kerran, n klo 15 jolloin hevoset saivat päiväruuat. Olimme taas laskeneet väkirehuja ennen matkaa, joten matkalla taas samat mash puurot ripauksella väkirehuja ja B-vitamiinilla ja elektrolyyttejä. Nyt Jekku heittäytyi kokonaan juomattomaksi eikä koskenutkaan veteen. Onneksi sain huijattua laittamalla mashia veteen jolloin tämä hömppä koitti haukkaamalla syödä veden...
Tällä kertaa jouduimme ohittaman Tukholman iltapäiväruuhkan aikaan ja GPS johdatti meidät keskustan kautta... Voin kertoa että aika monta voimasanaa tuli huudettua kun melkein tunnin ajan seisoimme ruuhkassa keskustan liepeillä. En suosittele kenellekään, ainakaan ilman melkoisia Diapam satseja. Onneksi selvisimme hengissä.
Satamassa otimme hevoset ulos kävelylle ja annoimme syödä maasta vähän ruohoa samalla kun autot siivottiin. Ajoimme laivaan joskus 21 aikaan jolloin iltaruokimme. Yöllä kävimme taas juottamassa ja antamassa heinätupot ja aamulla ruokinnan kautta kotiin. Samassa lavivassa oli meidän porukan lisäksi mm. Korvenojan ravuri, Åby Horseline kuljetusyhtiön auto sekä joukko tanskalaisia tulossa Laaksolle PM-kisoihin. :)
![]() |
11 h autossa takana, nyt jaksaa jo hymyillä |
Kaiken kaikkiaan matka onnistui mielestäni hyvin. Hevoset olivat virkeitä ja hyvinvoivia saapuessamme kumpaankiin suuntaan. Kotimatkalla Jekun juomattomuus huolestutti mutta onneksi sain hujattua mash-vedellä. Mittasimme kuumeita joskin vähän laiskasti koska hevoset olivat selkeästi virkeitä ja hyvinvoivia. Menomatkalla olimme siis perillä keskiviikkona ja lauantaina menimme ekoihin kisoihin. Kotimatkan jälkeen hevoset saivat muutaman päviän hyvin ansaitun tarhaloman.
Mikäli suunittelee vastaavaa matkaa, suosittelen tutustumaan karttoihin etukäteen eikä luottaa sokeasti navigaattoriin. Oltaisi vältytty paljolta jos oltaisi tämä ymmärretty tehdä. Ajoin itse yksin molempiin suuntiin, mutta mikäli vaan onnistuu, suosittelen ottamaan apukuskin ja vaihtavan kuskia matkan aikana. Kyllähän matka meni myös yksin ajettuna, mutta olisi ollut huomattavan mukava myös olla ajamatta ihan koko aikaa yksin. Tosin menomatkalla mulla oli kuitenkin seuraa autossa. :) Tiet olivat hyviä, kaksikaistaisia moottoriteitä melkein koko matka Etelä-Ruotsiin asti.