Pudotuksien viikko

Huh, en ole pitkään ehtinyt kirjoittaa kunnolla. Alla siis vähän kronologisessa järjestyksessä kulunut viikko. Taitaa tulla aika pitkä.... :) 

Maanantaina Riitalla oli heti vuorossa vesitreenit. Piian mies Fredde oli raahannut kentälle 4 eri kokoista, väristä, mallista ja näköistä mattoa jota sitten hitsattiin antaumuksella edestakaisin, joka suunnasta, monella tavalla. Riitta selkeästi testasi että onko pakko jos ei huvita asenteella ja Fredde oli sitä mieltä että jos jaksaa pelleillä, jaksaa myös tehdä töitä. Ja töitä tehtiin! Yhteensä vetelimme 1,5 h ja oli niin hevonen kun ratsastaja aivan läpimärkiä ja ihan loppu. Joka kerta kun luulimme että nyt se alkaa rentoutua ja hyppäämään rauhassa, tuli taas stoppi seuraavalle matolle. Meinasi usko mennä, mutta loppujen lopuksi pääsimme kaikki niinkun piti

Tiistaina täällä Flyingessä oli aluekisat. Riitta kävi hyppäämässä 100 cm ja 110 cm, ajatuksena saada pieni rentoutuminen ja rauhoittuminen eilisen vesitreenin jälkeen. Metrissä oli vesi mukana ja yli mentiin ilman suurempia ongelmia, vaikka saikin kannusta vähän käyttää. Kokonaisuutena rata oli turhan epätasainen, tuloksena 1 puomi. Riitta oli vahva ja juoksi kättä vasten, jonka seurauksena pidin entistä kovempaa joka ei tietenkään asiaa auttanut yhtään. Etäisyydet eivät olleet kun Strömsööstä eikä tyylipisteitä herunut. 110 cm:ssä ei ollut vettä, vaan uusi ja jännä holviportti. Tämä aiheutti sydämentykytyksiä pienessä ponissa kun jouduin vähän ratsastamaan rohkeammin, joten kaksi seuraavaa tuli alas. Noh, rinta leukaan ja kohti uusia pettymyksiä....

Keskiviikkona Riitta kävi kävelemässä maastossa, rankasta alkuviikosta palautuen. Jekku teki pienen maastolenkin ja lyhyt läpihitsaus ns. hautausmaalla. Kts. kuvia alla. Jekku oli oikein kivan tuntuinen. :) 

Torstaina Riitta kävi maastossa ja Jekku treeneissä. Piia teetti kolmen ristikon linjaa jossa oli 16 m väliä. Väleihin piti sitten tehdä eri askelmääriä, 4-4, 4-5, 5-4, 6-4 ja 4-6. Tuollaiset ovat Jekulle periaattessa helppoja, kunhan itse olen tarpeeksi nopea välissä. :) Sitten keskimmäiselle pystylle laitettiin vinopuomit ohjaamaan keskelle ja estettä nostettiin asteittain reiluun 120 cm. Näin hevoset saivat itse vähän ajatella ja tarkuutta tekemiseen. Lopuksi tein "itseluottamusharjoitusta" eli ristikot poistettiin, pysty nostettiin reiluun 130 cm korkeuteen ja mun piti tulla "täysiä päin" tyyppisesti. Ei siis jäädä säätämään vaan edetä uusintatempossa reippasti kohti estettä. Onnistuimme tässä oikein kivasti ja siihen oli kiva lopettaa. Piia totesi että Jekku on nöytä ja yritteliäs hevonen. :) 

Perjantaina kävimme aamusta ihanassa heppatarvike liikkeessä. Liike oli jättimäinen ja pelkkää laatukamaa! Katosta lattiaan Animoa, Dyonia, Scarpatia, Equilinea jne. Villiinnyimme täysin! :) Mukaan tarttui vähän hoitotuotteita sekä uudet saappaat, edellisten hajottua. Satuin sopivasti löytämään DeNiron valmismallistosta sopivat ja oikein kivannäköiset saappaat. Olivat lisäksi halvatkin! :) Jekku kävi rennosti maastossa, tehden puolikkaan kierroksen laukkaradalla. Pinkeä oli päivän sana... Riitta meni kevyesti läpi ja teki myös yhden kierroksen radalla, purkamassa höyryjä. :) 

Tänään lauantaina täällä Flyingessä oli taas kisat. Riitta hyppäsi pelkän 110 cm. Tämä rata oli jo selkeästi parempi kun edelliset. Rytmi oli tasaisempi ja etäisyydet eivät heitelleet ihan niin villisti. Edelleen saisi olla huomattavasti tasaisempaa menoa, mutta oli suunta oikea, vaikka yksi puomi tulikin matkaan. Kerrankin pääsin ratsastamaan kunnolla pohkeella, ehkä poni oli vähän väsy? Tai vaan vähemmän villi kun yleensä. :)

Jekku hyppäsi 120 cm helpon ja varman oloisesti. Tässäkin tuli se yksi puomi, kevyt hipaisu. Tästä radasta ainakin löytyy video, lataan niitä tänne kunhan saan niitä. Eipä tästä muuta sanottavaa että tuntuu helpolta ja fiilis on kohdillaan. 

Tästä sisuuntuneena päätin selättää sen henkisen mörön joka on asunut minussa pitkään - eka 130 cm rata. Jos olette tutustuneet tuohon esittelysivuun, tiedätte että olen "aikaisemmassa elämässäni" hypännyt isompaakin, mutta nyt tauon jälkeen minusta on tullut kauhea pelkuri. Olen tätä ekaa 130 rataa vitkutellut vaikka kuinka pitkään. Nyt oli kuitenkin fiilis kohdillaan, esteet eivät tuntuneet isoilta, kenttä oli iso ja sää kaunis. :) 

Rata ei ollut kovin haastava eikä iso, onneksi. Luokka toimi verrytelyluokkana ratsastajille jotka kilapilivat joukkuekisassa myöhemmin päivällä. Vaan 9 estettä, arvostelu Clear Round. Verkka oli suht lyhyt, n 5 hyppyä kun kuitenkin oli jo luokka alla. Pääsin hyvässä rytmissä heti ykkösesteelle, joka on minulle tärkeää. Jos tulen ykköselle pienesti ja käsijarru päällä, jatkuu sama loppuradan. Nyt tätät ongelmaa ei ollut vaan pääsin hyvin alkuun. Kolmantena esteenä oli sarja, jonka a-osan pudotimme. Samoin nelonen (pysty) tuli alas. En oikein tiedä tarkkaa syytä, mielestäni tulimme ihan hyvin molemmille? Ehkä päästin aavistuksen pitkäksi, ehkä en kerännyt tarpeeksi kasaan kaarteesta? Ihan sama, koska rata oli hyvä, tasainen, rytmissä ja suht siisti. :) Tuntui helpolta ja elämä hymyili. Nyt oli todella sellainen fiilis että radalla saattoi vaan nauttia. :)

Kisat jatkuvat vielä sunnuntaina, Riitta menee 110 cm ja Jekku 130 cm, jos ei nyt mitään radikaalia sääilmiötä synny. Pitäkää peukkuja! :) Lopuksi vähän kuvia. Kun tulen takaisin Suomeen, lupaan laittaa oikein kunnon kuvapläjäyksen kaikista mitä on tullut räpsittyä! Sitä odotellessa, seuratkaa Instagramissa, cinus_ on nimi. Sinne koitan päivittää kerran päivässä jotain!

Jätti heppaliike

Jekku narukaula <3 uudessa otsapannassa venaa luokan alkua

Maastoreittejä

Hautausmaakenttä. Tuossa puun alla on haudattuna Flyingen/Ruotsin vaikutusvaltaisimmat jalostusoriit 1900-luvun alusta

Hautausmaakenttä. Tuossa puun alla on haudattuna Flyingen/Ruotsin vaikutusvaltaisimmat jalostusoriit 1900-luvun alusta

Lisää maastoreittejä

Riitta perjantai-iltana tsekkaamassa lauantain rata

Jekku iltalaukalla radalla, odottaa lähtökäskyä