Laakso tänään

Kotiin päästy Laaksolta. Oli ihan hyvä päivä! Luokkana 120 cm, amatöörisarjan semifinaali. Ensimmäisestä vaiheesta 0 vp, toisesta vaiheesta mä vähän sähläsin ja tuloksena kaksi puomia. Harmi, hevonen oli hyvä! 

Heti aamusta tallille pyydystämään VilliPoni, joka pääsi suihkun kautta koneeseen kävelylle. Kuski pakkasi ja sääti. Aina kun lähden kisoihin, mulla on sellainen olo että puolet kamoista on jäänyt kotiin, mutta vielä en ole jättänyt mitään. :) Yritän aina käydä mielessäni läpi koko hevosen; jalat --> pintelit, patjat, takasuojat, selkä -->satula, geeli, huopa, panssari, rintaremmi, pää--> suitset osineen, pipo, varasuitset, numero. Pari harjaa, letityskamat, jakkara, vesiastia. Monipäivisiin kisoihin mulla onkin sitten jo monisivuiset excel-listat. :)

Ai mitä, pitäsikö täältä poistua...? 

Voin harkita jos annat namin..

Yääk, märkää.... 

Jekun Beaury Bägi

Laaksolle pääsi onneksi hyvin ajamaan, vaikka olikin joku ihme maratonjuttu. Olin hyvissä ajoin paikalla, jossa päivän pelastaja Tanja oli vastassa ja teki Jekulle letit! Mun SuperGroomin koirapentu on kipeä joten hän ei päässyt paikalle. Mä olin Ihan Panikkissa että miten selviän yksin, a) siitä letittämisestä ja b) koko kisapäivästä. Tai siis kyllähän yhden hevosen kanssa pärjää kisoissa yksinkin. Ja pärjää varmasti myös kahden ellei jopa kolmen, mutta mä tarviin aina lähinnä itselleni sitä henkistä tukea. Joku kelle analysoida välejä, miettiä verryttelyä, angstata säästä, jne. Verkassakin on niin paljon helpompaa jos on joku. Olen kyllä yksinkin pärjännyt ja apua saa pyytämällä, mutta tottakai kaikki vahtivat ensisijaisesti että se oma ratsastaja pääsee tekemään suunitelmansa mukaan. Sitten autetaan muita, mikä tietenkin on ymmärrettävää.



Itse rata oli aika kiva! Tekemistä riitti! Ykkönen yksittäinen okseri, lyhyen sivun ympäri, 2-3-4 suhteutetut linjat okseri-lyhyt 4 askelta- pysty - kaareva 6 tai 7 askelta - pysty. Sitten taas ympäri, ja pystyltä (nr.5) 8 isolle trippelille (nr.6). Lyhyen sivun ympäri 7-8a-8b, vähän edeten kuudella tai kiinni seitsemällä, sarja oli lyhyt. Tästä jatkettiin toiseen vaiheeseen nr. 9 kaarella edeten 6 askelta tai ulkokaarta 7 askelta. Toisella puolellä lyhyttä sivua nr 10 okseri, 180 astetta ympäri vasemmalle ja pysty nr 11. Taas 180 astetta ympäri oikealle ja pysty-trippeli linja uudestaan, taas 180 astetta ja piiitkä lähestyminen viimeiselle pystylle (nr 14).

Ensimmäinen vaihe oli todella hyvä! Välit tulivat helposti, esteet tuntuivat pieniltä ja askeleet osuivat. Pääsin hyvin sisään sarjaan, ja jatkoin toiseen vaiheeseen. Tässä vaiheessa jätin aivot narikkaan ja tulin tarkalleen 6,5 ysiokserille. Reipas Jekku kiipesi kiltisti yli, mutta puomi(t)han siitä tuli. Sitten ryssin vielä nr 11 pystylle... Tulin vinoon säästääkseen aikaa, mutta en oikein muistanut kertoa hevoselle että tuo este pitäisi hypätä. Jekku etsi katseella että mistä löytyisi joku este ja läväytin sitä pystyä päin että "TÄÄ". Jekku taas kiltisti kiipesi yli, vaikka tie ja lähestyminen oli jotain niin järkyttävää. Ei se että hypätään vinoon itsessään, vaan että ratsastin sen niin huonosti. Argh. No, hevonen hypääsi taas tosi hyvin ja skarpisti. Ei voi mitään jos kuski ei ole kartalla.

Koska kyseessä oli amatöörisarjan semifinaali, tästä kvaalattiin huomiseen finaaliin. Siihen pääsee 15 parasta, ja päästiin vielä mukaan. Jee. Huomenna paremmin! :)

Eräs kiltti lukija oli räpsinyt meistä hienoja kuvia, kiitos Noonalle! Laitan niitä tähän alle, jos onnistuu. Joko mun kone tai sitten tää Bloggeri on jotenkin ihan jumissa. Aloitin tämän tekstin kirjoittamisen klo 21.30, eli 3 tuntia sitten.... Argh!! VIHAAN TEKNIIKKAA!!