keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Korpikylän kisat

Viime viikonloppuna oli siis vuorossa ekat kunnon kisat, eli Korpikylä. Menin jo torstaina illalla, koska vihaan aikaisia herätyksiä. :) Kun saavuin kisapaikalle, satoi kun Esterin p*stä, ja sitä jatkui ja jatkui... Tico oli ensin niin hädissään jabassa että pelkäsin tosissaan että joudun pakkaaman ponit takas autoon ja lähtemään kotiin. Joka kerta kun takana olevassa jabassa hevonen liikkui tai potki tai kuopi niin Tico sai paskahalvauksen. Onneksi se siitä sitten tokeni niin että sunnuntaina se jo uskalsi vähän kurkkia ulos ja mutustaa olkipartjaa. :) 

Perjantaina Tico hyppäsi 90 cm ja 100 cm. Molemmat radat olivat oikein kelvollisia, joskin tasaisuutta saisi olla lisää. Mitään katastroofia ei käynyt ja sain aika sujuvasti ratsastettua. Molemmat luokat siis 0-0 ja rusetilla! :) Jee!! Esko hyppäsi  tuon saman 100 cm ja oli ihan pikkuisen villi... Se vei mua kun rättiä ympäri maita ja mantereita, mut pääasia et on kivaa! :) Eskokin teki 0-0 mutta sillä en yhtään ratsastanut aikaa joten jäi ilman rusettia. 

Lauantaina oli vuorossa Eskon eka 110 cm, eli Racing 5v osakilpailu. Esko oli aavistuksen säyseämpi kun perjantaina mutta ei paljoa. :) Mua vähän jännitti mutta kunhan päästiin alkuun niin helpotti. En ollut treenannut vesimattoa, koska oletin että eihän sitä nyt 5 vuotiailla ole ekassa osakilpailussa kun säännötkin sanovat että esteet ovat helppoja puomiesteitä... No, siellähän se oli se matto. Olen kerran Hollannissa hypännyt mattoa Eskolla, ja se oli eka kerta koskaan kun se sellaisen näki. Totesin että nythän sen näkee mitä se sanoo, niin ei kun päin vaan! :) 

Alkurata oli aika hyvä, mutta sarjalta oli sujuva 6 vesimatolle. Olin myöhässä sarjan jälkeen enkä lähtenyt heti sujumaan. Sit ku pelkäsin vähän et miten se reagoi siihen veteen ni lähdin vähän puskemaan sitä, mikä oli ihan turhaa, koska eihän Esko mitään katsonut... :) Siitä tuli kuitenkin puomi  matkaan kun puskin vähän pitkänä ja kaukaa. Toinen puomi tuli vielä loppuradasta, kun tein tosi huonon ratkaisun isolle okserille nro 7, josta linja ja rytmi rikkoontui kokonaan. Siitä kiemurrellen ja huonossa rytmissä kasi pystylle joka hipaistiin hännällä alas. Tavallaan tietty puomit harmitti, mutta Esko suoritti helpon ja varman tuntuisesti ekan 110 cm ratansa ja siellä oli kiva olla kyydissä. Joten kyllä tämä tästä! :) 

Tico hyppäsi lauantaina alue 100 cm, jossa tuli myös puomeja. Tico oli muuten aika hyvä, mutta koska ratsastettavuus in vielä vähän heikkoa, se koitui kohtaloksi. Viimeinen linja oli lyhyeltä sivulta okseri, josta vähän dog leg tyyppinen tie pystylle. En saannut kaarteessa oikein ohjan ja pohkeen väliin, jonka seurauksena jäi kiemurtelemaan ja tippui melkein raville. Kun vähän potkaisin että nyt tuonne esteelle  niin johan lähti poni! :) Tosin tämä okseri tuli alas, samoin seuraava pysty kun Tico meni vähän hätäiseksi. Kuitenkin ihan kelvollinen rata, joten ei tarvinnut hävetä. :) 

Radat tässä alla, yksi puuttuu, sillä se on kaverisin puhelimessa, voin lisätä vielä sen kunhan saan sen! Kuvista kiitos juulin.kuvat.fi. :) 

Sunnuntaina ei enää hypätty mitään, joten illanviettoon ja grillaamiseen painoittui loppuilta. :) Kivaa oli taas nähdä kavereita ja hengata hyvässä seurassa. 


Seuraavaksi on vuorossa Turku, jossa Tico hyppää perjantaina 100 ja 110 cm ja Esko lauantaina Racing 110 cm. Mä nyt jo kiroan itseäni kun joudun ajaa kahdesti edes takas, mutta mitäs sitä ei tekisi tämän lajin eteen. Tuo kahden minuutin huume, kuten eräs kaveri asian ilmaisi. :) 














keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kuvapostaus: Jekkua moikkaamassa!

Käytiin tuossa ennen vappua moikkaamassa Jekku Hauholla. Tunnistin hänet kaukaa tarhasta heti kun ajettiin pihaan ja jestas että olin unohtanut kuinka ISO hevonen se on!! Esko on tasan sen 165 cm ja CT varmasti jopa alle joten Jekku 172 cm tuntui ihan jättiläiseltä. Mahasta puhumattakaan... Tössä kysyi että oletteko ihan varmoja siemennyspäivästä kun hän oli jo niin valtava! :)

Jekku hengaili kahden kaverinsa kanssa ilman kenkiä ja oli selkeästi ottanut melko rennon asenteen tähän mammahommaan. Siinä tarhassa kun jaettin kristillisesti porkkanoita ja rapsuteliin ni nähtiin äidin kanssa kuinka varsa potki. Jekun kylki muljui selkeästi. Siinä meinasi tulla niin äidille kuin tyttärelle tippa linssiin ihan tosissaan. Meidän pikku varsuli.. <3 Voi kun kaikki menisi hyvin!! Mä näin painajaista edeltävänä yönä. En varmaan nuku enää heinäkuusta alkaen, LA on vissiin 5.8. No, alla vähän kuvia kuitenkin. Näitä katsoessa tuli mieleen että viime vuonna tähän aikaan tämä tamma suoritti 130-135 cm luokkia, tuntui niin kaukaiselta..

puss Jekku <3











Uusi hevosystävä

VIhdoin sain aikaa revittyä kirjoittamaan jo aikaisemmin mainitsemastani uudesta hevosystävästä! Tai siis, huomenna lähtö Korpikylään ja kamat pakkaamatta, eli se aika on suhteellinen käsite.. :) 

Uusi kaveri on nimeltään Catockie, eli CT tai Tico. :) CT on hyvän ystäväni hevonen joka oli ollut ylläpidossa Ypäjän lähellä äiti-tytär kaksikolla. Sattumien kautta kävin katsomassa CTtä pääsiäisen Ypäjän kisojen yhteydessä. Kyseessä on hieno ja laadukas hevonen, jonka ylläpitäjät olivat päästäneet aivan ruokottomaan kuntoon. Alla kuva CTstä ensimmäisenä päivänä meillä. 





Eipä paljon näytä laadukkaalta, hyväsukuiselta Holsteinilta noissa kuvissa.. En ymmärrä miten joku voi päästä hevosen tuohon kuntoon, puhumattakaan että MUIDEN ihmisten omaisuutta kohdella tuolla tavalla. 

No, CT tuli Hankoon ja sitä syötetään kuin joulupossua konsanaan. Aluksi ratsastin todella varovasti ja rauhallisesti, kun ei tiedetty mitä se on aikaisemmin tehnyt, jos mitään. Kunto sillä on kuitenkin osoittautunut kohtalaiseksi ja lihaksia on heikosti, mutta niitä löytyy. Perusratsastus on melko hakusessa, sillä hevosella ei ilmeisesti ole muuta tehty kun posoteltu ympäri maastoja. Suu oli niin täynnä piikkejä että piti kahteen kertaan raspata.

Luonteeltaan CT on kovin kultainen. Se on nöyrä ja miellyttämisen haluinen  mutta kovin huolestunut. Hyppy on aivan mielettömän makea!! Olen aivan ihastunut tähän hevoseen! Kiitos Marisanna että saan sitä pitää. Ja muuten varmasti pidän paremmin kuin edelliset ylläpitäjät.... 

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat sikäli auki että hevosen ehdoilla on mentävä. CT kuitenkin tekee mielellään töitä ja jaksaa ulkonäköönsä nähden suht hyvin. Hyppäsimme kotikentällä seurakisoissa viime viikonloppuna, siitä lisää kunhan saan videot. CT olisi tarkoitus ottaa Korpikylään mukaan nyt viikonloppuna hyppäämään vähän jotain pientä. 

Ruokinta ja liikutus on nyt kaikki suunniteltu niin että lähdetään rakentamaan tästä takaisin sitä laatuhevosta mitä se todellisuudessa on. Heinää menee vapaasti, lisänä Build Up, Greenline, pellava ja ATP. Joka toinen päivä on pitkä maastokävely, joka toinen päivä muistutellaan että miten sitä liikuttiinkaan oikein päin kentällä. Pitkiä pätkiä ei tehdä, vaan koko ajan niin että hevosella säilyy työn ilo! Ja sitä riittää.... :) 

Pitäkää peukkuja CTlle että se tästä lähtee lihoamaan toivotulla tavalla ja että löydetään se yhteinen sävel. Muutaman hyppykerran perusteella kyllä tämä hevonen sopii minulle kuin nyrkki silmään. :) 

Alla muutama kuva viime viikonlopun kotikisoista (kiitos Erica, joista postausta tulossa kunhan saan videot nettiin.