Sea Horse Week 2013

Huhuh, pikkuhiljaa alkaa väsymys hellittää. Rankka mutta huippu viikko takana!

EDIT: Kun lueskelin vanhoja postauksia, huomasin että kommentteihin vastaaminen on ollut aivan liian hidasta. Pahoittelen tätä ja lupaan skarpata asiassa! Arvostan suuresti jokaista kommenttia, kiitos että kirjoitatte niitä.

Tiistaina oli vuorossa expon rakennus. Viikon paahtavin helle osui tietenkin sille päivälle kun piti rakentaa Top Equestrianin ständi tuonne SHW expoon. Siinä sitten äiti ja minä taisteltiin teltta pystyyn ja en voi muuta sanoa kun että haluan nähdä sen myyjän in action joka mulle lupas että ton expo teltan saa pystyyn yksinkin. Nyt riitti sentään 2 ihmistä kun Husössä vielä tarvittiin 4 henkeä. No, saatiin kun saatiinkin paikka pystyyn ja kamat esille.

Keskiviikkona olin koko aamupäivän ständillä kunnes illalla oli Riitan vuoro hypätä 100 cm luokka. Riitta on ollut Ruotsin jälkeen vähän huoltotauolla joten aloitettiin suosiolla pienemmästä luokasta. Rata oli simppeli ja kiva, muutamat ihan normaalit välit. Riitalla oli kokeilussa nahkagägi kahdella ohjalla joka osoittautui yllättävän hyväksi ratkaisuksi. Pystyin ratsastamaan nivelohjalla koko ajan ja hetkittäin kun Riitt muuttui vahvaksi niin oli jarrut olemassa. :) Riitta hyppäsi oikein hyvin ja teki 0-4 tuloksen ottaen yhden hipaisupuomin matkaan. 

Näkymä ständiltä

Torstaina sitten Riitta hyppäsi 100 ja 110 cm. Molemmissa tuntui oikein hyvältä ja ratsastettavuus oli ehkä parhaita yhteisellä taipaleellamme. Molemmissa tuli samat kaksi estettä myös alas. :) Ensimmäinen pudotus oli kaarteesta lyhyeltä sivulta pitkälle sivulle. Siinä oli heti lankkupysty vastassa johon en oikein saanut hyvin kiinni ja jäin vähän riitelemään ja täten juostiin lähelle. Toinen pudotus oli molemmissa luokissa suora linja, okseri-5 askelta-sarja. Tuo 5 oli vähän sujuva ja sarja vähän ahdas. Lisäksi okserin alla oli pelotteita johon moni tyssäsi. Mielestäni ehkä vähän turhaa kikkailua aluemetrin radalla, mutta sama kaikille joten eipä siinä. 

Riitta vähän kyttäsi tuota okseria ja hyppäsi enemmän ylös kun eteen, jolloin väli sarjalle jäi pitkäksi. Optimi tilanteessa olisin ensin voinut edeta ensimmäiset 3 askelta ja sitten odottaa 2 viimeistä, mutta koska Riitta niin herkästi vähän "lähtee käsistä" niin en uskaltanut oikein tehdä tuota "oppikirjan mukaan oikeaa" ratkaisua. Tästä johtuen vähän pitkänä ja laakana sarjalle josta puomi alas. Harmitti tietenkin sama tyhmä virhe molemmissa luokissa mutta toisaalta olin niin tyytyväinen Riitan hyvään ratsastettavuuteen ja tasaisuuteen että ihan sama nuo puomit! :) Kyllä siitä niin hieno tulee, verkassa ja osittain radalla väläytti niin hienoja hyppyjä että oksat pois! :)

Kuvista kiitos Heidi Lammi sekä ht.netistä löytämäni kuvat seuraavalta sivustolta: http://s1349.photobucket.com/user/juliah20/profile/ . En löytänyt yhteystietoja mistä kysyä käyttölupaa mutta ajattelin että tämä menettely kelpaisi. :)

Sitten oli Jekun vuoro hypätä 120 cm. Jekku oli todella TODELLA innokas verkassa ja vei minua ihan 6-0. Radalla sama meno jatkui. :) Pekkis reipas teki ensimmäisen vaiheen 0 vp ja otti toisen vaihen kaksi alas kun yksinkertaisesti en saanut enää pidätteitä läpi... No, eipä siinä. Saa olla iloinen että hevonen tykkää hommastaan. Oltiin kuitenkin nopeita ja saatiin jämärusetti, koska tuplanollia oli vähän. 

Perjantaina oli vuorossa 130 cm arv. C. Lähdin ratsastamaan aikaa ihan kunnolla ja homma menikin siinä plörinäksi. :) Innostuin menemään sellaiseen "orava tarpeillaan könötys" moodiin joka ei oikein tuottanut toivottua tulosta. On se kumma että kun ei tee yhtäkään puolipidätettä radan aikana niin alkaa puomit kolisemaan? Lopetin laskemisen 4 pudotuksen kohdalla.... 

Jekku ei ollut ihan niin villi, jolloin tein perinteisen virheen ja lähdin vaan hoipertelemaan ympäriinsä sen sijan että olisin kerännyt hevosen kasaan ja oikeasti ratsastanut. Mua otti vähän päähän oma saamattomuus ja se että luotin siihen että hevonen kyllä hoitaa. No niinhän se hoitaa aina maaliin mutta on kyllä mun tehtäcä ratsastajana antaa sille mahdollisuudet hypätä puhtaasti. 

Lauantaina keräsin itseni ja ratsastin verkassa jo Jekkua vähän enemmän kasaan ja "viritin" sitä. Rata oli ihan peruskiva 130 cm ja pääsin kivasti lähtemään. Otin muutaman puomin kun päästin hevosen hypäämään laakana ja pitkänä. Tavallaan oli tyytyväinen, koska ratsastin paremmin. Kuitenkin mua harmittaa että teen samat virheet uudestaan ja uudestaan vaikka tiedän mitä teen väärin. Taas radan jälkeen kun kävimme Cinnan kanssa läpi rataa ja analysoitiin niin pystyttiin toteamaan että kyllä, tiedostin ja tunnistin jokaisen esteelle tekemäni virheen. Hitto että voi olla vaikeeta saada kroppa tekemään minkä aivot tietää.. 

Kuvista kiitos Johanna J.

Lauantai-iltana oli lohdutussessiot Champagne Grand Prix'n muodossa. Todella hauska ilta niinkun kyllä koko viikko! Kiitos kaikille ystäville ja muille jotka tekivät taas kisoista ikimuistoiset! :)

Kuva: Nina K.

No, näin tällä kertaa. Ensi viikonloppuna vuorossa Laakson kisat. Riitan pitäisi hypätä eka 120 cm, jos ei nyt eka päivä mene pieleen tms. Jekku tekee 120-130 luokkia. Lähtö on taas torstaina ja mukaan lähtee expo-teltta, molemmat hevoset ja stewardilätkä. Eli tekemistä piisaa. :) 

Ei oikein meidän viikonloppu...

Husö Jump oli ja meni. Kisat oli mielestäni todella kivat ja toimivat - niin ratsastajan, stewardin kun näytteilleasettajan puolesta. Stewardin näkökulmasta siistiä ja hyvää ratsastusta eikä juuri puututtavaa. Ratsastajana kiitos ystävälliselle henkilökunnalle, hyville pohjille ja kivoille radoille. Plussaa tallimajoituksesta. Näytteileasettajana kiitos hyvästä expopaikasta, ystävällisestä ja avuliaasta kohtelusta.  Videoita ei valitettavasti ole. Kiitos kuitenkin kuvista Erica ja Annu!

Kuitenkin vaikka kuinka kivat kisat oli niin ei mennyt ihan putkeen meidän osalta. Jekku tuntui ihan hyvältä eikä rata näyttänyt pahalta. Perjantaina hyppäsin 120 cm luokan. Tekemistä oli mutta ei tuntunut pahalta. Jekku oli verkassa oikein hyvä, ihanaa kun tilaa riitti kerrankin! Otn ykköselle kunnon vauhdit ettei mun tyyppivirhe toistuisi. Kuitenkin onnistuin nyppimään kaiken pois ja tultiin ihan pohjaan. Jouduin lataamaan välin kakkoselle. Kolmosesteelle, sarjalle, kaveri huusi että laukkaa!! Lähdin tykittämään, huomasin ettei ole mitään askelta. Puolikkaasta askeleesta a-osa, 1,5 askelta kohti b-osaa. Jekku yritti vielä nousta, mutta ei vaan enää pystynyt. Uudella yrittämällä marginaalisesti paremmin. Tästä jatkui esteet 4 josta kaarevalla kuusi tai seitsemän askelta, este 5, siitä neljällä edete kohti estettä 6. Tulin huonosti sisään, tein seitsemän ja puoli askelta, rämpien 5 este ja tykittämällä neljällä 6 este. Laukkasin pitkä sivua ja taputin Jekku ja totesin että huhuh, selvitiin hengissä. Olin jo lähes portista ulos kun  kuulutetaan että "Ratsukko keskeyttää". Kysyin porttivahdilta että mitä keskeyttä?!? Kunnes tajusin että tosiaan, esteet 7 ja 8 unohtui... No, ehkä ihan hyvä..

Auringonlaskussa ratsastamista

"Ei hitto, nyt tuli paha!"

"Mami mä koitan!"

"Sori, tästä ei  pysty enää...."

Uusi yritys...

Lauantaille päätin suosiolla siirtää 130 cm luokan 110-120 jokeriluokkaan, edellispäivän onnistumistenjohdosta. Suunnittelin kivan radan josta sai hyvät pisteet, olisin saanut päälle 700 pistettä radan onnistuessa. Mulla oli jokerieste nro 2, jonka tietenkin pudotin. Este oli iso okseri ilman maalinjaa ja ajauduin vähän lähelle. Tässä kohtaa huomasin olevan miinuspisteillä ja rusetin olevan mennyttä, joten laukkailin vaan ympäri kivassa rytmissä ja hyppelin mitä eteen tuli. Pisteet eivät olleet kummoiset, mutta pääasia oli etttä sain vähän parempaa fiilistä.

Päätimme vielä Cinnan kanssa hypätä 120 cm lauantaina jotta saataisi vielä oma pää kuntoon. Tämä meni ihan kohtalaisesti. Pääsin vähän luottavaisemmin etenemään mutta sain 2 puomia. Toinen oli juuri minun komapstuskivi, 90 asteen kaarteesta lyhyeltä sivulta keskihalkaisijalle, jossa nypin kaiken laukan pois. Toinen oli edeten 4 askeleen linja, jossa Jekku pääsi vähän pitkäksi.  Liekö kuumuus ja päivän toinen luokka vähän vienyt mehuja?

(c) Annu Sillantaka

(c) Annu Sillantaka

(c) Annu Sillantaka

(c) Annu Sillantaka

(c) Annu Sillantaka

Sunnuntaina päätin olla hyppäämättä rankan viikonlopun takia. Jekku oli lauantaina jos ei varsinaisesti väsynyt, mutta ei ehkä ihan niin menevä kun normaalisti. Nyt alkuviikko on mennyt palautumisen merkeissä.

Torstaina Cinna tulee pitämään estetuntia. Kiva että molemmat pääsevät hyppäämään ja toivottavasti saan vähän touchia takas. En tiedä oikein mitä Husössä kävi. Ehkä viimeajan isommat luokat johtivat siihen että lähdin vähän rennoin rantein liikenteeseen. Perjantain luokka tuntui pieneltä ja olisi pitänyt olla helppo. Kuitenkin ratsastin kun sokea muumio. Miksi? En ole keksinyt itsekään syytä. Myönnetään että olin vähän allapäin viikonlopun jälkeen. Kuitenkin nyt on pitkään mennyt todella hyvin ja tähän lajiin kuuluu että välillä tullaan alas rytinällä. Mulla on taipumus jäädä vellomaan negatiivisissa asioissa, vaikka energia pitäisi keskittää ajattelemaan eteenpäin ja parantaa omia suorituksia. Tähän pitää tähdätä. 

Nyt tuleva viikonloppu on vapaa mutta ensi viikolla on jo Hangon vuoro. Olisi todella kiva pystyä "kotikentällä" suorittamaan hyvin. Oma pää siis tehotreeniin!

Salo Horse Show

Vihdoin ja viimein Salon sepustus! :) Pahoittelen että venyi näin pitkälle mutta en halunut sepustaa ilman videoita, on jotenkin tylsää, varmasti myös teille lukijoille?

EDIT: Kuvia olikin aika paljon, joten tämä postaus on kilometrin pituinen... Videot siellä ihan alhaalla. :)

Saavuin torstaina myöhään illalla joten pikaisesti kamat ja heppa paikoilleen. Oli vähän orpo olo kun olin yksin liikenteessä mutta onneksi Saon avuliaat toimihenkilöt auttoivat kamojen roudaamisessa. Superpalvelu, kiitokset siitä! Auto parkkiin ja pitkällisten tutkimuksien jälkeen sain jopa sähkön pelittämään... Istuttiin iltaa ja parannettiin maailmaa kavereiden kanssa heppaautoparkissa ja oli tosi mukava ilta! 

Perjantaina oli vuorossa ensin pitkällistä hengailua, oma luokka alkoi vasta 15-16 aikaan iltapäivällä. Jekku kävi kuitenkin aamusta kävelyllä ja ihmettelemässä kisapaikan hulinaa. Luokkana oli 120 cm ajatuksella helppo kauden aloitus näin Suomessa. Lisäksi Jekku ei ollut hypännyt risun risua Ruotsin jälkeen, joten ihan hyvä aloittaa varmalta tasolta. Jekku oli todella paljon menossa mutta oikein hyvän tuntuinen! Rata sujui hyvin kokonaisuutena, toisesta vaiheesta viimeiseltä esteeltä turha puomi. Viimeinen este oli perus pysty-pysty sarja, lyhyt 2 askelta. Tiesin sarjan olevan lyhyt joten posottamalla täysillä sisään varmistin sen että se b-osa tulee alas.... 

Hörökorva näyttää kieltä :)

Lauantaina oli luokkana 130 cm aikaluokka. Jekku oli edelleen hyvän tuntuinen eikä ahdistanut paljoakaan vaikka rata oli todella iso ja paksu, joskaan ei supervaikea. Lähdin tyypillisesti liikkeelle aivan liian hitaassa perustempossa. Ykköselle jo pieni hyppy ja kaarteeseen jäinkin sitten miettimään elämän tarkoitusta tai illan grillailuja tai muuta yhtä tähdellistä. Tuloksena taakse ratsastaen ponnetonta laukka aiiiivan liian lähelle sille jäätävän kokoiselle okserille joka oli heti lyhyeltä sivulta vastassa. Tietenkin puomit suussa. Vielä kolmonen meni haahuillen ja rytmiä hakien, mutta sitten lähtikin sujumaan. Loppurata oli suht perussiisti eikä hävettänyt. Harmitti vaan tuollainen typerä virhe, joka olisi ollut niin helposti ehkäistävissä ihan sillä että olisin LAUKANNUT ETEEN! Lienee suotavaa jo 130 tasolla... 

Pekku on tyytyväinen itseensä

Koska olin kuitenkin suht nopea, huomasin vahingossa kvaalenneeni sunnuntain 135 cm luokkaan. Mietin pitkään sekä Cinnan että Johku Mikkolan kanssa että mitä hyppäisin su. Tavallaan himotti kokeilla sitä 135 luokkaa vaikka tiesin että ei sieltä rusettia haeta. Kuitenkin ammatilaisten rohkaisemana päätin kokeilla onneani. 

Sunnuntaina kun kävelin rataa, olin yllättynyt että en saanut primitiivireaktiota ja lähtenyt kirkuen paikalta pois. Rata oli mielestäni suht kiltti ja oikein sopiva aloitus 135 tasolle. Jekku oli edelleenkin vedossa joskaan ei ihan niin pölhö kun ensimmäisinä päivinä. Verkassa tein vähän pienempää ja hain vaan hyvää fiilistä. Ykköselle lähdin kunnon spurttikierroksen kautta ja sainkin oikein hyvän hypyn siihen. Siitä oli hyvä jatkaa heti sujuva 6 askeleen linja kakkoselle. Rytmi oli kohdillaan ja onnistuin ratsastamaan sujuvasti koko radan läpi. 2 pientä hipaisupuomia tuli matkaan, molemmat samantyppisessä tilanteessa. En saannut tarpeeksi ratsastettua Jekkua kaarteesta takajalkojen päälle ja se valui vähän etupainoisena kättä vastaan ja vähän lähelle, jolloin jo tämän kokoisilla esteillä ei oikein ehdi nousta enää. Olin kuitenkin älyttömän tyytyväinen rataan kokonaisuutena! En olisi uskonut vielä huhtikuussa että kesäkuusa hyppäisin 135 luokkia sujuvasti ja hyvin. :) 

Miten se rata menikään....?

"Nyt menee hyvin...Eiku??"

Tässä näkyy toinen pudotus

Salon kisoissa oli kaiken kaikkian todella kivaa. Vaikka viihdyn myös toimihenkilön roolissa, oli kivaa kerrankin saada vaan hengata ja ottaa rauhallisesti, expoa kiertäen ja kisoja katsellen. Iltaisin grillattiin ja pidettiin kaveriporukalla hauskaa kun aamuruokintakin järjestyi tallin puolesta. :) Lisää näitä kisoja! 

Seuraavana vuorossa on Husö. Huomenna on jo lähtö, Hauken treenien kautta. Husössä saakin sitten juosta koko rahan edestä, kun on omat luokat, stewarditehtävät sekä Top Equestrianin expopaikka! :) Tulka ihmeessä moikkaamaan ja hypistelemään kamoja! Luokkina on pe 120 cm , la 130 cm ja su 130 cm. 

Kuvia on hirveä määrä, kiitos paljon Heidi Lammi, Veera Määttänen, Viola Moukolainen, Hanna Heinonen ja Jennica Bögel. Videot tässä alla. kiitos niistä Juha Ruutsalolle. :)